MITÄ ON TYÖNOHJAUS?

Työnohjaus on sopimukseen perustuvaa, pitkäjänteistä, asiakkaan tarpeista lähtevää ohjausta. Se on työasioihin ja ammatilliseen kasvuun keskittyvää, tasa-arvoista ja luottamuksellista yhteistyöskentelyä.

Työnohjaus on vuorovaikutuksellinen oppimisprosessi, jonka aikana asiakkaalla on mahdollisuus pohtia eri näkökulmista omaa työtään ja sen kehittämismahdollisuuksia sekä käynnistää kehittämistä käytännössä. Työnohjaus tukee asiakkaan ammatillista kehittymistä, työn hallintaa ja  korkealaatuisen työn henkilökohtaisten edellytysten kehittämistä. Työnohjauksessa autetaan asiakasta kehittämään ammatillista rooliaan, luovuuttaan ja koko ammattipersoonallisuuttaan.

Työnohjauksessa räätälöidään oppimisprosessia osallistujien ammatillisten tarpeiden ja työn haasteiden mukaan sovittaen toisiinsa organisatoriset ja ammatilliset tavoitteet. Työnohjauksen avulla osallistujia autetaan myös toimimaan epävarmuuden ja muutoksen oloissa ja siten tuetaan työssä jaksamista ja työkykyä

MITÄ ORGANISAATIO SAA?
Työnohjauksen avulla työyhteisö voi tukea työntekijänsä ammattitaitoa ja työssä kehittymistä. Organisaation kannalta työnohjaus auttaa parantamaan palvelujen tasoa ja laatua, kehittää työyhteisön ammattitaitoa ja ammattialaa työkäytäntöjen monipuolistumisen avulla sekä turvaa motivoituneen ja työssään jaksavan henkilöstön. Näin organisaatio voi monipuolistaa toimivuuttaan ja työkäytäntöjään.

MITÄ ASIAKAS SAA?
Työnohjaus on oman työn tutkimista yksilö- tai ryhmäohjauksessa. Sen pyrkimyksenä on edistää asiakkaan ammatillista kehittymistä sekä selkiyttää hänen perustehtäväänsä. Työnohjaus on samalla työssä jaksamisen tukemista ja työkykyä ylläpitävää toimintaa.

Työnohjauksessa voidaan pohtia syvällisesti ohjattavan persoonallisuuden, toimintatyylien sekä sisäisten ja ulkoisten ristiriitojen ratkaisemisen kysymyksiä. Työnohjaus ei kuitenkaan ole terapiaa, vaan keskittyy kehityksen normaali-ilmiöihin.

TOTEUTUS JA MENETELMÄT

Työnohjaus voidaan toteuttaa joko yksilö- tai ryhmätyönohjauksena. Työnohjaus voi olla myös koko työyhteisöön tai tiettyyn työyksikköön kohdistuvaa ohjausta. Ryhmäohjauksessa ryhmän koko on parhaimmillaan 5-8 henkilöä, jotta jokaiselle ryhmän jäsenelle jäisi riittävästi aikaa.

Koska työnohjaus on oppimisprosessi, on oppimiselle annettava myös aikaa. Suositeltava työnohjauksen kokonaiskesto on

30 – 40 tuntia / ohjattava 3-4 viikon välein. Yksilöohjauksessa tapaamiskerran pituus on 45 min – 1,5 tuntia ja ryhmäohjauksessa yleensä kaksi tuntia kerrallaan.

Työnohjauksessa käytetään  monenlaisia menetelmiä, jotka sopivat asiakkaan työskentelytyyliin: keskustelun lisäksi esim. visualisointeja, metaforia, toiminnallisia menetelmiä, NLP-tekniikoita.

Keskeistä työnohjauksessa on menetelmästä riippumatta omista ja toisten (ryhmän jäsenten) kokemuksista oppiminen reflektiivisen työskentelyn avulla. Toisen ihmisen tai ryhmän antama apu voi itsereflektiota paremmin tukea ja johtaa tiedostamattomien asioiden alkulähteille, jolloin on mahdollista päästä paremmalle itseymmärryksen tasolle.

Ohjausryhmässä on erinomainen mahdollisuus kuulla toisten erilaisista käyttöteorioista. On hyödyllistä, ettei toisten ajattelu noudata samaa kaavaa kuin oma ajattelu. Dialogissa voi syntyä jännite, joka on välttämätön uuden oppimiselle, edellyttäen etteivät osapuolet koe sitä liian uhkaavana. Ohjaajan tehtävä on luoda turvallinen ilmapiiri hedelmälliselle vuorovaikutukselle ja reflektoinnille.

Hyöty työnohjauksesta:

OMA VIITEKEHYKSENI TYÖNOHJAUKSESSA

Oman työni taustalla viitekehyksenä ovat konstruktivistinen teoria, johon sisältyy sosiodynaaminen ja ratkaisukeskeinen/voimavarakeskeinen lähestymistapa. Konstruktivismi näkee ihmisten maailman sosiaalisesti rakennettuna; olemme yksilöinä vastuussa omasta elämästämme ja rakennamme itseämme ja todellisuuttamme oman ymmärryksemme ja toimintamme varassa. Samalla kuitenkin olemme kytkeytyneet moniin eri systeemeihin, konteksteihin, verkostoihin, jotka vaikuttavat ja säätelevät yksilöllistä ”rakennustyötämme”.

Viitekehykseni painottaa sitä, että keskeiset kehittymisemme välineet ovat ihmisyhteisöjen luomia, sosiaalisesti ja kulttuurisesti syntyneitä; esim. kieli, erilaiset symbolijärjestelmät, teknologiset välineet (esim. luku- ja kirjoitustaito, tietojärjestelmät, internet jne.). Näiden lähestymistapojen mukaisesti ihmisen ja yhteisöjen ongelmat, myös työnohjauksessa käsiteltävät ammatillisen kehityksen ongelmat, syntyvät ja ovat myös ratkaistavissa; suhteessa sosiaaliseen, historialliseen ja kulttuuriseen yhteyteensä ja em. kulttuuristen välineiden avulla.

Kanadassa kehitetty sosiodynaaminen ohjauksen lähestymistapa on minulle tärkeä käytännöllinen työskentelyn taustakehikko. Toimin sosiodynaamisten menetelmien kouluttajana muille ohjauksellista työtä tekeville; mm. työvoimaneuvojat, opinto-ohjaajat, psykologit. Sosiodynaaminen ohjauksen teoria ja menetelmäkokonaisuus on sovellettavissa erilaiseen ohjaukselliseen työhön, myös työnohjaukseen. Se auttaa löytämään menetelmiä mm. nykytilanteen kokonaisvaltaiseen kartoittamiseen, tavoitteiden määrittämiseen, ongelmien/konfliktien kartoittamiseen ja ratkaisemiseen, päätösten tekemiseen, valintojen tekemiseen, voimavarojen löytämiseen, kehittämisprojektien laatimiseen ja toteuttamiseen. Tämä lähestymistapa on hyvin läheinen voimavarakeskeiselle eli ratkaisukeskeiselle lähestymistavalle.

Sosiodynaaminen lähestymistapa korostaa sitä, että ihmiset kehittyvät sosiaalisessa elämänkentässä, joka sisältää sekä resursseja että ongelmia. Myös ratkaisut ongelmiin ja apu niiden löytämiseen ovat sosiaalisen vuorovaikutuksen ilmiöitä. Ohjausnäkemys auttaa yhdistämään asiakkaan elämän eri puolia. Tällöin tarkastelun kohteeksi tulee yksilön/ ryhmän ajattelu- ja toimintamallien lisäksi sosiaaliset/systeemiset suhteet. ”Dynaaminen” viittaa elämän jatkuvaan liikkeeseen, muutokseen, sekä ihmisen ja ryhmien/verkostojen kehittymispotentiaaliin ja tuo mukanaan ratkaisu- tai voimavarakeskeisen lähestymistavan. Sosiodynaaminen näkemys korostaa asiakkaan/ryhmän/yhteisön ja ohjaajan yhteistyötä asiakkaan ongelmien ratkaisussa ja tähtää asiakkaan voimavarojen vahvistamiseen. Tämä lähestymistapa pitää ihmisiä oman elämänsä suunnittelijoina ja rakentajina, joiden työskentelyä ohjaaja auttaa olemalla ohjausprosessin ja sen menetelmien asiantuntija.